Reinot

VUODEN KENGÄT

75-VUOTIAAT REINOT VUODEN KENGIKSI

Juupajoen Korkeakoskella sijaitseva Koskenjalan Kenkä- ja Nahkamuseo on valinnut vuoden 2007 kengiksi Reinot, nuo kaikkien tuntemat monikäyttöiset jalkineet, jotka ovat nousseet uuteen kukoistukseen. Perusteena valinnalle on se, että näitä kansakunnan kotikenkiä on tehty pian 75 vuotta ja kaikkiaan miljoonia pareja. Myös Koskenjalkaan rekonstruoidun sota-ajan työväenasunnon asukkailla on usein ollut Reinot ja Ainot käytössään.

Reinojen alkuperäistä suunnittelijaa ei tiedetä, kunnia kuuluu joukkueelle eli tamperelaisen Para-kenkätehtaan suunnitteluosastolle. Nykyisin Reinoja tehdään Nokialla ja Lieksassa. Reinojen takana on edelleen 1898 perustettu Suomen Kumitehdas Oy. Reinot ovat suomalaiset tossut.

Reinot ovat kautta aikojen olleet aikuisten kengät. Erityisesti 1940- 1960-luvuilla Reinojen saaminen oli nuorille pojille aikuistumisen merkki. Sittemmin Reinoja pidettiin pappojen kenkinä, mutta ovat menneiden sukupolvien arvostuksen mukana muuttuneet taas koko kansan kengiksi. Tunnettuja Reinojen käyttäjiä ovat mm. Kari Tapio, Ville Valo, Joel Hallikainen, Mariska, Mika Häkkinen, Teemu Brunila ja yhdistetyn hiihdon maajoukkue. Juice Leskinen käytti Reinoja, ne ovat hänen jalassaan myös Suomi Rock-kirjan kannessa. Viimeisinä vuosinaan jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth käytti Reinoja vastaanottaessaan jalkavaivaisena kansalaisryhmiä.

Suomalaisten kotien ja tilojen kylmien lattioiden suojaksi ryhdyttiin 1900-luvun alussa valmistamaan erilaisia kotikenkiä, enimmillään niitä tehtiin noin 70 erilaista mallia. Pääosa kengistä tehtiin Tampereen seudulla, joka koko 1900-luvun ajan oli suomalaisen kenkäteollisuuden keskus. Kotikenkiä Tampereella teki muun muassa Suomen Gummitehdas Oy:n Para-tehdas, joka otti käyttöön Nokia-merkin ja yhdistyi Nokialla sijaitsevan tehtaan kanssa. 1970-luvulla. Para-tehtaan tuotteista on säilynyt 2000-luvulle Aino ja Reino tossut. Valmistajana on edelleen Suomen Kumitehdas Oy, omistajat ovat välissä vaihtuneet. Suomen Kumitehtaan yrityshistoria on merkittävä, nimi vaihtui välillä Nokia Oy:ksi ja siitä on eriytyneet omiksi yhtiöiksi elektroniikkavalmistaja Nokia Oyj, Nokien Renkaat ja Nokian Jalkine.

Kotikenkiä tarvittiin sisätiloissa jalkojen lämmittämiseksi mutta myös veden hakemiseksi kaivolta, ulkovessassa käymisessä, kellarikäynneillä ja vetoisissa tiloissa muuten. Lämpimät jalat ovat tärkeitä myös 2000-luvulla. Reinot ovat säilyttäneet suosionsa ja ovat saaneet lisääntyvästi käyttäjikseen myös nuorisoa ja luovia kansalaisia, jotka käyttävät niitä kaikkialla ja kaikki vuorokauden aikoina, myös työkenkinä.

Reinoja tehdään lapsille ja aikuisille, koot 22-47. Pikku-Reinot tulivat viime vuonna tuotantoon päiväkotien pyynnöstä.

- Reino-tossu on malliltaan alkuperäinen ja materiaaliltaan yksilöllinen ja vaikeasti
kopioitavissa. Huopakangas on monikerroksinen, ryhdikäs mutta samalla pehmeä. Perinteistä värisävyä ja ruudun kokoa ja kanttausta valvotaan tarkasti. Tossu on huolellisesti viimeistelty. Pohjassa on erityisominaisuuksia, kuten joustavuus, keveys ja pitävä ulkopohja. Lesti on tarkoituksella laaja, se ei purista ja tossut on helppo laittaa jalkaan, kertoo Suomen Kumitehtaan mallimestari Kati Keinonen.

Reinot ovat myös synnyttäneet ympärilleen seuroja ja tapahtumia. Suomessa toimii mm. Reino-seura, Reiska-klubi ja Hc Reinot- jääkiekkojoukkue. Suomessa pidetään nykyisin Reino-iltoja, Reino-häitä ja Reino-paraateja ja Reino-juoksuja. Reinoista on tehty useita lauluja, muun muassa Heikki Salon ja Popedan syksyn 2007 uusilla levyillä lauletaan Reinoista.

Syksyllä 2007 julkaistaan Reino 75 vuotta juhlakirja. Kirjassa pohditaan eri näkökulmista Reinojen voittokulkua, hyviä ja huonoja hetkiä, ystäviä, tekijöitä ja sattumuksia. Kirjan toimittaa tamperelainen toimittaja Mikko Närhi.

KENGÄT MUSEOITU

Ensimmäisiksi vuoden kengiksi museo valitsi vuonna 1997 puhemies Riitta Uosukaisen tunnetut nilkkaremmiavokkaat ja viime vuonna valinta kohdistui Paula Koivuniemen esiintymiskenkiin.

Orivedellä syntynyt Edward Wallenius aloitti pitkälle koneellistetun kenkäteollisuuden ensimmäisenä Suomessa Korkeakoskella Juupajoen pitäjässä noin 60 kilometrin päässä Tampereelta. Paikan valintaan vaikutti vesivoiman saanti silloin putouksesta ja vieressä kulkeva Pohjanmaan rata. Wallenius luopui tehtaastaan jo vuosisadan vaihteessa, mutta Suomen Kenkä- ja Nahkatehdas Osakeyhtiö jatkoi toimintaansa vuoteen 1926, jolloin tehtaat siirtyivät Emil Aaltosen omistukseen vuoteen 1983, jolloin omistajaksi tuli Big-L. Vaikka kenkiä ei enää tehdä Korkeakoskella, säilyy Suutarien yliopiston maine muistoissa ja Koskenjalan museon näyttelyissä.

Museo on tänä vuonna avoinna päivittäin 30.9. asti (maanantaisin suljettu) ja aukeaa ensi vuonna toukokuun lopussa.