Tapahtumia 2004

LASTEN TAIDENÄYTTELY AVATTIIN

Avajaisissa lapsille oli oma tarjoilupöytä, jonka antimet maistuivat.

Näyttely on avoinna 3.10. asti

 

 

Juupajokelainen Jussi Sahra viihdytti avajaisvieraita haitarillaan

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

18.08.2004

VUODEN KENGÄT VALITTU

Koskenjalan Kenkämuseo on valinnut vuoden 2004 kengiksi orivesiläisen Mantereen Kenkätehtaan valmistamat Suomen olympiajoukkueen kengät.

 

olympiakengät

 

 

 

 

 

 

 

 

Koskenjalan Kenkämuseo on valinnut vuoden 2004 kengiksi orivesiläisen Mantereen kenkätehtaan valmistamat Suomen olympiajoukkueen kengät.

Toimitusjohtaja Kaija Suvela kertoo, että kengät sovitettiin kisa-asujen sinivalkoiseen ilmeeseen. Naisten siniset matalakorkoiset nupukkinahkaiset Broadway jalkineet on suunnitellut Sarianna Kiiski ja niissä on suora kärki, pieni rintavenyke ja solkikiinnike. Tasavallan presidentti Tarja Haloselle on myös toimitettu nämä kengät hänen Ateenan matkaansa varten. Mantereen Miesten Umberto jalkineet on suunnitellut Seppo Hellsten ja ne ovat nekin sinistä nupukkia. Nämä kesäiset kävelykengät on reijitetty Ateenan kuumuuden vuoksi. Niissä on samoin suora kärki, venyke sekä tarrasolki. Kenkiä valmistettiin yhteensä 200 paria.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

16.08.2004

heinelo/mantereOrivesiläinen mallimestari ja designer Ilkka Heinelo lahjoitti Koskenjalan museolle vuosina 1970-2001 Mantereelle, Aaltoselle ja Antshoelle suunnittelemiaan kenkiä. Lisäksi museo sai samalla hänen isänsä Atte Julius Heinelon Väinö Huttunen Oy:lle 1960-luvulla suunnittelemat jalkineet ja pula-ajan puupohjaisia ja paperikangaspäälysteisiä jalkineita.

 

Kesän 2004 näyttelyt galleriasivulla

 

Koskenjalan Yhdistyksen ylläpitämä Koskenjalan museo täytti kesäkuussa 20 vuotta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kenkiä ja tekijöitä 20 v. juhlanäyttely avattiin 24.7. ja se oli avoinna 13.8. asti.

 

Tehtaan väkeä 1899, oikealla kolmantena ja neljäntenä Edward ja August Wallenius

 

 

 

 

 

 

Näyttelyssä on mukana 24.7-13.8. Edward Walleniuksen esittelyn lisäksi suomalaisia kenkätehtaita - Avec-Shoe / Topman, Urho Vilnamaa/ Jalas, Mantereeen Kenkätehdas, Hamken Oy/ Pertti Palmroth ja Sievin Jalkine Oy

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pentti Palmrothin krokokenkä v. 1938

 

 

 

 

Lehdistökuvia (6821 kt ! )

 

4.9.-3.10.2004 Lastenkulttuurin juhlavuoden taidenäyttely Koskenjalan galleriassa Korkeakoskella. Avajaiset 4.9. klo 13-15.

Koskenjalan yhdistys järjestää Oriveden seudun lapsille jurytetun taidenäyttelyn, johon kukin voi osallistua kahdella työllä. Tekniikkana akryyli, öljy tai akvarelli sekä veistokset ja keramiikkataide. Nuorilla taitelijoilla on kesä aikaa tehdä taidetta 20.8. asti, johon mennessä työt tulee toimittaa Juupajoen, Längelmäen tai Oriveden kirjastoon. Töihin mukaan työn nimi, tekijän nimi, puhelinnumero ja osoite.

Tiedustelut 03-3358158 tai koskenjalka@surfeu.fi

 

Uutisia 100 vuotta sitten:

"Jo 1913 vuosikertomuksessa kerroimme epävarmoista nahkamarkkinoista v. 1914 alussa. Kolossaalinen nousukausi, joka useita vuosia vallitsi vuotamarkkinoilla, katkesi äkkiä v. 1913 lopussa joidenkin vuotalajien hinnanlaskuun ja muiden laatujen hinnannousun pysähtymiseen syynä voimakas ylituotanto. 3 suurinta nahkatehdasta muodosti "nahkapiirin". Jos ei ollut liikepääomaa, oli katseltava aikansa ja oltava myymättä nahkaa tai suhteellisen pienellä voitolla. Tunnetusti raaka-ainevarastomme kenkätehtaalla vuoden alkupuolella oli epänormaalin
suuri ja meidän täytyi myydä nahkaa, vaikka tiesimme, että hinnat vuoden loppupuolella tulisivat nousemaan.

Sodan puhkeaminen 2. elokuuta paransi oloja useimmilla teollisuuden aloilla. Mitään kasvavaa amerikkalaisten ja muiden villivuotien tuontia ei voitu ajatella, pääasia´oli katsoa, että varastossa oleva villivuodat sekä suomalaiset ja venäläiset, joita onnistuttiin ostamaan tulisivat parkituiksi. V. 1914 suomalaiset nahat tulevat riittämään, mutta 1915 hinnatnoussevat huippuunsa, sillä asianosaiset yrittävät tavalla tai toisella säästää tavaraansa parempiin aikoihin. Heti sodan alussa nahan hinta nousi luonnollisesti jonkin verran, mutta on selvää, että sodan aikana tämän nousun täytyy tulla suunnattomaksi, minkävuoksi meillä ei ole mitään syytä kiihdyttää nahanmyyntiämme.

Taloudellinen tulos nahkatehtaan toiminnasta muodostui tyydyttäväksi. Lausunnon antamisessa koskien v. 1915 nahkamarkkioita yhdistyy monia vaikeuksia: erikoisesti pohjanahaksi sopivien vuotien saanti, joka näyttää päivä päivältä tuevan pienemmäksi, sekä matalat, säädetyt, kiinteät nahan kattohinnat (ainakin helmikuun lopussa). Voittojen täytyy olla jokseenkin vähäiset. Englannin ekstraktit ovat kalliita.


Kenkiemme eleganssi ja ulkonäkö on parantunut, mikä on lisännyt kysyntää. Länsi-Suomen agenttimme Hr Tikka on lähetetty Tampereelta Helsinkiin, mistä löytyy massoittain asiakkaita, joille on vaikea suostua myymään laskuun, mutta joille voidaan varastosta, jonka agentti on varustanut, lähettää käteismaksua vastaan tusinoittain kenkiä. Päällisnahka kallistui syyssesongin aikana, mutta meillä oli jokseenkin suuri varasto eri lajeja. 1914 Tampereella oli useiden kuukausien lakko kenkätehtaissa. Tämä lisäsi kenkiemme kysyntää. Markkinat olivat niin hyvät, että meillä oli tilaisuus nostaa hintojamme sekä keväällä
että syksyllä. SAHAN voitto 3670 mk suurempi kuin v. 1913. Kenkätehtaamme ei sovi saappaitten tuotantoon."

 

"KORKEAKOSKEN KANSAKOULUN JOHTOKUNNAN valtuuttamina saamme tuoda esiin seuraavaa: Kun K:kosken kansakoulu 12 vuota sitten perusettiin , lahjoitti Suomen Kenkä- ja Nahkatehdas Osakeyhtiö sitä varten tarvittavan tonttimaan noin 75 aaria alaltaan. Tästä alueesta on kuitenkin lähes toinen puoli vierua rinnettä, joten ei sitä voida juuri muuhun käyttää kuin puistikoksi, jollaisena se kyllä myös täysin tarkoitustaan vastaa. Tasainen osa on lähes kokonaan
koulun rakennusten ja oppilaiden leikkikentän hallussa. Viime vuosina on kuitenkin koululle tullut uusia maatarpeita, joita tyydyttämään ei entinen tonttimaa enää riitä. Vuodesta 1911 alkaen on koulussa ollut jo kolme opettajaa. Viimemainittua varten ei ole vielä tähän asti lisärakennuksia tehty. Nyt on kuitenkin kansakoulujen piiritarkastaja kunnalle ilmoittanut, ettei enää saada valtionapua kuin 1 á 2 vuodeksi ellei rakenneta koululle lisää yksi luokkahuone ja kolmannen opettajan asunto. Nyt on myös toinenkin maantarve esiintynyt. Kaikille uusillkouluille on valtio pannut valtionavun saamisen ehdoksi m. m. sen, että tulee olla 10 aaria puutarhamaata. Koulumme on kyllä vanha, mutta kun se on joutunut uuteen Juupajoen pitäjään, niin täytyy sen kaikille opettajille valtionapu uudelleen hakea ja sitä ei saada, ellemme hanki
koululle puutarhamaata vähintään tuota 10 aaria. Näiden kahden maatarpeen tyydyttämiseksi tarvitaan välttämättä lisämaata. Kun nyt koulun tontti sijaitsee aivan Osakeyhtiön maiden keskellä, emme voi keltään muulta saada maata sellaiselta paikalta, että se koululle sopisi. Siksi rohkenemme kääntyä arv. Suomen Kenkä- ja Nahkatehdas- Osakeyhtiön puoleen, pyynnöllä, että se, jos suinkin mahdollista olisi, lahjoittaisi koululle tuohon tarvittavan maa-alueen ja pyytäisimme sitä maa-aluetta, joka aikaisemmin on
ollut vuokralla koulun johtajaopettajalla ja siksi on koulu piiriaidan sisässä sekä sijaitsee koulun leikkikentän ja tehtailta Salokuntaan menevän tien välissä, idässä rajoittuen Emma Juhanssonin tonttiin ja lännessä tehtaan saunarakennukseen. Pyytämämme maa-alueen suuruus on 19,4 aaria. Jos osakeyhtiö ei voisi maata ilmaiseksi antaa, pyytäisimme, että se sinä tapauksessa saataisiin mahdollisimman halvasta hinnasta ostaa.

Juupajoen Korkeakoskella maaliskuun 4 päivänä 1914.


Kaarlo Merikoski                 H. Järvi"
  

KENGÄN VALMISTUKSEN TEOLLISTUMINEN

proseminaariesitelmä 1998

2003 uutisia

 

www.koskenjalka.com